Jalostajan historiaa

Vuonna 1936 perustettiin puutarhatuotteiden Jalostaja, jonka tarkoituksena oli "puutarhatuotteiden tehdasmainen jalostaminen ja kauppa". Toimitiloiksi vuokrattiin Artukaisten jäähdyttämö Turusta ja tuotanto lähti käyntiin välittömästi.

Huhtamäen konserniin Jalostaja liitettiin vuonna 1940. Jalostajan sodanajan tärkeimpiä artikkeleita olivat puolustuslaitoksen tarpeita palvelevat kuivatuotteet. Sota-aikana myös Jalostajan kiinteistö Artukaisissa laajeni huomattavasti.

Sotien jälkeen jouduttiin miettimään uusia elintarviketeollisuuden mahdollisuuksia, koska puutarhatuotteiden jalostaminen oli kausiluontoista. Ennen 50-lukua Jalostajan tuotteisiin kuului mm. maissisiirappi, marmeladit ja mehut.

Jalostajan historian ensimmäiset säilykkeet tulivat markkinoille vuonna 1947. Tuotteina olivat vihreät herneet ja kukkakaali. Vuonna 1948 tuotantoon tulivat myös kalasäilykkeet. Samoihin aikoihin Jalostaja aloitti myös miedon ja väkevän sinapin tuottamisen ja brändinimeksi annettiin Turun Sinappi. Jalostaja olikin 1940-luvun lopussa monipuolinen säilyketehdas kala- ja vihannes-, hedelmä-ja sienisäilykkeineen sekä marmeladeineen, hilloineen ja sinappeineen.

Vuosisadan puolessavälissä Jalostaja harjoitti aktiivisesti sopimusviljelyä. 1950-luvulla Jalostaja kehitti itselleen suurkulutuslinjan, jonka tuotevalikoima laajeni jatkuvasti. 1970-luvun lopulla suurkulutuslinjan tuotteita olivat mm. pakasteet, einekset, keitot, kastikkeet, lihajalosteet, leipomoaineet, juomat jne. Asiakkaita olivat koulut, sairaalat, puolustuslaitos sekä henkilökuntaruokalat.

Jalostajan säilyketuotanto koki huiman kasvun 1950-luvun alussa ja vuonna 1952 markkinoille tulivat edelleenkin hyvintunnetut hernekeitto, lihapyörykät ja tilliliha. Vuonna 1955 tuotantoon tulivat erilaiset pikakeitot ja 1956 ensimmäiset täyslihasäilykkeet.

Sillinpyynnistä nykypäivään

Vuonna 1955 Jalostaja ryhtyi sillinpyyntiin ja perustettiin Jalostajan Kalastus Oy, jolle ostettiin oma kalastusalus. Alus harjoitti kesät menestyksekkäästi sillin pyyntiä Islannin vesillä. 1950-luvun lopulla ryhdyttiin harjoittamaan myös pakastetuotantoa, joka johti jälleen kerran Jalostajan kiinteistön laajenemiseen Turussa. Vuonna 1961 Jalostaja alkoi valmistamaan Piltti lastenruokia. Kysyntä ylitti useasti kapasiteetin, vaikka tehdas työskenteli kolmessa vuorossa ja näin tehdasta laajennettiin useasti 1960-luvun aikaan. Säilyketuotannon kasvaessa Jalostaja osti vuonna 1965 Suomen Säilyke Oy:n , vuonna 1967 säilyketehdas Marken ja vuonna 1968 kalasäilykealalla toimineen Oy Noster Ab:n.

Vuonna 1926 perustettiin Suomeen Oy Sotilassäilyke Ab, joka vuonna 1927 muutti nimensä säilyketehdas Mensa Oy:ksi. Mensa siirtyi Huhtamäki-yhtymän omistukseen vuonna 1960. Mensan tuotteisiin kuuluivat tuolloin mm. erilaiset makkarat, einestuotteet, säilykkeet sekä eläintenruuat. Jalostajan tulosvastuulliseksi yksiköksi Mensa liitettiin vuonna 1975. Nimeksi muuttui tällöin tuoretuotetehdas Mensa. Vuonna 1984 Jalostajalla aloitettiin erilaisten einesten valmistus ja lemmikkieläinruoat tulivat tuotanoon 1985.

Apetit pakaste Oy liitettiin Jalostajaan vuonna 1987, mutta myytiin myöhemmin pois, tarkemmin vuonna 1989. Vuosien 1991-1992 vaihteessa Unilever osti Jalostajan osakkeet Huhtamäeltä. Loppu vuonna 1997 Unilever myi kiinteistöt ja osan tuotantoa Nestlélle. Jalostajalla koettiin tällöin suuria mullistuksia.

Oy Lunden & Co Ab osti Nestléltä puolet Jalostajan perinteisistä kiinteistöistä Artukaisissa vuonna 1998. Jalostaja-tuotemerkki siirtyi myös Lundenille vuonna 2002.

Lundenin historia

Yksityisyrittäjä Uuno Lundén perusti vuonna 1959 lihajalosteita tuottavan lihaliikkeen Turun keskustaan Lemminkäisenkadulle. Yritys toimi nimellä Lundenin Liha.

Uunon kuoleman jälkeen vuonna 1973 yritys siirtyi Uunon vaimolle Helena Lundénille sekä heidän tyttärelleen ja viidelle pojalle. Veljekset Hannu ja Tapio Lundén jatkoivat omilla osuuksillaan isänsä yrityksen toimintaa perustamalla Oy Lunden Ab:n.

Yrityksen toimialaan kuuluivat laivanmuonitus ja Tortinmäessä silloin sijainnut turkistarha. Vuonna 1982 aloitettiin Kalevantiellä kotimaisten lihavalmisteiden valmistus ja tuotanto.

Silja Lineltä ostettiin esivalmistuskeittiö vuonna 1988, joka toimi aluksi Helsingissä, mutta siirtyi myöhemmin Turkuun. Vuonna 1994 perustettiin Oy Lunden Food Ltd. joka muutti Kalevantieltä Lemminkäisenkadulle LSO:n vanhaan säilyketehtaaseen. Samana vuonna konttori sekä Catering muuttivat satamaan.

Vuonna 1998 Oy Lunden Ab osti Nestléltä Jalostajan kiinteistön ja näin ensimmäistä kertaa koko yritys pääsi saman katon alle. Tästä eteenpäin Jalostajan ja Lundenin historiat ovat yhtä ja samaa.

Auran Sinapin synty

Oy Lunden Ab:n ostettua Jalostajan kiinteistöt Nestléltä 1998 myös Turun Sinapin alihankintasopimus siirtyi Lundenille. Aiemminhan Nestlé oli valmistanut Turun sinappia Unileverille alihankintana. Tämä alihankintasopimus pysyi voimassa aina vuoteen 2002 saakka, jolloin Unilever ilmoitti Lundenille aikeistaan siirtää sinapin teko Upsalaan, Ruotsiin. Lopulliseksi ajankohdaksi määrittyi lopulta toukokuu 2003. Lunden kuten moni muukin suomalainen valmistaja yritti kovasti ostaa Turun Sinapin oikeuden itselleen, mutta hinta oli niin korkea, ettei sellaiseen voitu suostua.

Tilanteen kärjistyttyä Lunden päätti luodan oman sinappibrändinsä. Olihan yrityksellä edelleen sinappimestarien taattu tietotaito ja kokemus etunaan. Nimikilpailussa tulevan sinapin nimeksi varmistui Auran Sinappi, joka tuotiin markkinoille maaliskuussa 2003. Yksi Auran Sinapin julkinen salaisuus on se, että sinapin siemenet jauhetaan itse omilla myllyillä.

Alussa Unileverin ja Lundenin välillä käytiin ankaraakin keskustelua ihan oikeusteitse siitä, että Auran Sinappi olisi jäljitellyt Turun Sinappia niin ulkoisesti kuin maullisestikin. Lopputulos oli kuitenkin Lundenin kannalta myönteinen. Unileverin oikeuksia ei ollut loukattu ja puolueettomissa makutesteissä sinapeille löytyi selkeitä eroja.

Pro Sinappi

Kun sana Turun Sinapin valmistuksen lopettamisesta Suomessa kiiri syksyllä 2002 Markku Haapion ja Visa Nurmen korviin, he päättivät yhteistoimin tehdä asialle jotain. Pro Sinappi -liike sai alkunsa. Sen tarkoituksena oli saada Unilever puoltamaan päätöksensä ja jatkamaan Turun Sinapin valmistusta Turussa Lundenilla tai myymään brändin Lundenille.

Pro Sinappi -liikkeelle avattiin omat nettisivut ja tärkeästä asiasta tiedotettiin STT:tä. Jaossa oli tarroja, rintamerkkejä ja lentolehtisiä. Lisäksi mainostilaa saatiin maan johtavista lehdistä. Liikkeelle saatiin tukijoita julkisuudenhenkilöistä: mm. Matti ja Teppo, Tamara Lund, Kaari Utrio, Loka Laitinen, Karita Mattila ja Saku Koivu. Nettisivuilla ollut nimilista keräsi parissa viikossa yli 40 000 nimeä.

Toisin kuin julkisuudessa epäiltiin, ei Lunden ollut millään tavoin mukana itse Pro Sinappi -liikkeessä. Yhtenä liikkeen sponsoreista se toimi, mutta liikkeen ytimen muodostivat Visa Nurmi ja Markku Haapio. Heidän ansiostaan Auran Sinapille saatiin heti alussa positiivinen mediailmasto, joka auttoi huomattavasti uutuuden lanseeraamista markkinoille.