Kahdeksan syytä syödä Jalostajan
Perinteistä hernekeittoa:
Lisäaineeton
Hernekeitossamme ei ole lainkaan lisäaineita.
Proteiinia
Jalostajan Perinteisessä hernekeitossa on proteiinia 6,1 grammaa per 100 grammaa.
Lähiruoka
Käyttämämme herneet viljellään varsinaissuomalaisilla maatiloilla, ja keitto valmistetaan Turussa. Lähiruokaa voi ostaa myös säilykepurkissa.
Helppo
Hernaripurkkimme pelastaa kiireisen päivän. Tyhjennä purkin sisältö kattilaan, lisää vesi ja kuumenna!
Säilöntäaineeton
Hernekeittomme on täysin säilöntäaineeton.
Kotimainen
Valmistamme hernekeiton puhtaista kotimaisista raaka-aineista: herneistä ja sianlihasta.
Ekologinen
Hernekeittopurkimme voi laittaa huuhdeltuna metallinkierrätykseen eli pakkaus on 100 % kierrätettävä.
Edullinen
Kaikki nämä ominaisuudet saat vain kolikolla. Hernekeitossamme jos missä on vastinetta rahalle!
Koska olet viimeksi syönyt Jalostajan hernekeittoa?
Katso kaikki tuotteemme
- Jalostaja
Reilusti lihaisa hernekeitto
860 g - Jalostaja
Riistahernekeitto
435 g - Jalostaja
HÄRKIS®-hernekeitto
435 g - Lunden
Hernekeitto
435 g - Jalostaja
Hernekeitto
860 g - Jalostaja
Kasvishernekeitto
435 g - Jalostaja
Lihaisa hernekeitto
550 ml - Jalostaja
Luomu kasvishernekeitto
550 ml - Jalostaja
Luomu hernekeitto
435 g - Jalostaja
Perinteinen hernekeitto
435 g - Jalostaja
Perinteinen hernekeitto
520 g - Jalostaja
Reilusti lihaisa hernekeitto
435 g - Jalostaja
Tapion palvilihahernekeitto
435 g
Mistä hernekeitto on tehty?
Jalostajan Perinteinen hernekeitto sisältää vettä, suomalaisia herneitä, suomalaista sianlihaa, silavaa ja suolaa. Hernekeiton lihapitoisuus on neljä prosenttia. Terveellisessä hernarissamme ei ole lainkaan lisä- tai säilöntäaineita ja vain vähän rasvaa.
Katso kaikki hernarimautJalostajan hernekeitto on Suomen ensimmäisiä säilykkeitä
Hernekeittomme tuli suomalaisten kauppojen hyllyille jo vuonna 1952. Siitä lähtien hernekeittopurkki on säilynyt osana perheiden arkea – se on edelleen yksi Suomen suosituimpia valmisruokia.
Vuosien varrella hernekeitosta on pidetty kiinni, sillä teollisena ruokatuotteena se on täydellinen. Hyvänmakuinen ja helppo hernekeitto pelastaa kiireisen päivän, kun taas alusta asti keitetyn hernesopan valmistamiseen kuluu aikaa, jota monelta ei ruuanlaitolle liikene.
Mutta miksi hernekeittoa syödään torstaisin? Muinaiset skandinaavit uskoivat herneiden olevan ukkosenjumala Torin herkkua ja siksi hernekeitolle pyhitettiin Torin päivä, torsdag. Tarina kertoo myös Kustaa Vaasan määränneen väen syömään hernerokkaa ainakin kerran viikossa, tietenkin torstaisin, jotta veroherneistä täyttyneet laarit saataisiin tyhjiksi seuraava satoa varten.
Torstain perinnettä vahvistivat myös katolilaiset, joille perjantai oli paastopäivä. Siksi torstaisin haluttiin syödä vatsat täyteen – ja mikäpä sen parempaa kuin edullinen ja ravitseva hernekeitto. Katolinen usko paastoineen hylättiin meillä päin 600 vuotta sitten, mutta hernaritorstai jäi. Myös laskiaisena hernekeittoa syötiin samasta syystä: laskiainen aloitti pääsiäistä edeltäneen pitkän paaston.
Hernekeittopäivä vakiintui myöhemmin armeijankin käyttöön, mikä on osaltaan pitänyt perinnettä yllä.
Torstai on mielestämme viikon paras päivä.
Lähde: Arjen Jalostaja -kirja