Kahdeksan syytä syödä Jalostajan hernekeittoa:

Lisäaineeton

Hernekeitossamme ei ole lainkaan lisäaineita.

Proteiinia

Jalostajan Perinteisessä hernekeitossa on proteiinia 6,1 grammaa per 100 grammaa.

Lähiruoka

Käyttämämme herneet viljellään varsinaissuomalaisilla maatiloilla, ja keitto valmistetaan Turussa. Lähiruokaa voi ostaa myös säilykepurkissa.

Helppo

Hernaripurkkimme pelastaa kiireisen päivän. Tyhjennä purkin sisältö kattilaan, lisää vesi ja kuumenna!

Säilöntaaineeton

Hernekeittomme on täysin säilöntäaineeton.

Kotimainen

Valmistamme hernekeiton puhtaista kotimaisista raaka-aineista: herneistä ja sianlihasta.

Ekologinen

Hernekeittopurkimme etiketin voi laittaa paperinkeräykseen ja purkin ja kannen huuhdeltuna metallinkierrätykseen. Pakkaus on siis 100 % kierrätettävä.

Edullinen

Kaikki nämä ominaisuudet saat vain kolikolla. Hernekeitossamme jos missä on vastinetta rahalle!

Koska olet viimeksi syönyt Jalostajan hernekeittoa?

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Mistä hernekeitto on tehty?

Jalostajan Perinteinen hernekeitto sisältää vettä, suomalaisia herneitä, suomalaista sianlihaa, silavaa ja suolaa. Hernekeiton lihapitoisuus on neljä prosenttia. Terveellisessä hernarissamme ei ole lainkaan lisä- tai säilöntäaineita ja vain vähän rasvaa.

Katso kaikki hernarimaut

Jalostajan hernekeitto on Suomen ensimmäisiä säilykkeitä

Hernekeittomme tuli suomalaisten kauppojen hyllyille jo vuonna 1952. Siitä lähtien hernekeittopurkki on säilynyt osana perheiden arkea – se on edelleen yksi Suomen suosituimpia valmisruokia.

Vuosien varrella hernekeitosta on pidetty kiinni, sillä teollisena ruokatuotteena se on täydellinen. Hyvänmakuinen ja helppo hernekeitto pelastaa kiireisen päivän, kun taas alusta asti keitetyn hernesopan valmistamiseen kuluu aikaa, jota monelta ei ruuanlaitolle liikene.

Mutta miksi hernekeittoa syödään torstaisin? Muinaiset skandinaavit uskoivat herneiden olevan ukkosenjumala Torin herkkua ja siksi hernekeitolle pyhitettiin Torin päivä, torsdag. Tarina kertoo myös Kustaa Vaasan määränneen väen syömään hernerokkaa ainakin kerran viikossa, tietenkin torstaisin, jotta veroherneistä täyttyneet laarit saataisiin tyhjiksi seuraava satoa varten.

Torstain perinnettä vahvistivat myös katolilaiset, joille perjantai oli paastopäivä. Siksi torstaisin haluttiin syödä vatsat täyteen – ja mikäpä sen parempaa kuin edullinen ja ravitseva hernekeitto. Katolinen usko paastoineen hylättiin meillä päin 600 vuotta sitten, mutta hernaritorstai jäi. Myös laskiaisena hernekeittoa syötiin samasta syystä: laskiainen aloitti pääsiäistä edeltäneen pitkän paaston.

Hernekeittopäivä vakiintui myöhemmin armeijankin käyttöön, mikä on osaltaan pitänyt perinnettä yllä.

Torstai on mielestämme viikon paras päivä.

Lähde: Arjen Jalostaja -kirja